Sivusto ei toimi oikein. Laita JavaScript päälle.

Turvallisuustavoitteet ja -mittarit

Turvallisuuskulttuuri

Kuten muussakin toiminnassa, myös turvallisuuden kehittämisessä on hyvä asettaa tavoitteita toiminnalle. Tavoitteeksi kannattaa määritellä nolla tapaturmaa, joka tarkoittaa, että työpaikalla ei tapahdu yhtäkään poissaoloon johtanutta tapaturmaa. Jos tapaturmaton vuosi tuntuu vaikealta tavoitteelta, on syytä asettaa välitavoitteita. Välitavoitteiden tulee olla realistisia, mutta myös samalla riittävän haastavia. Tavoitteiden saavuttamiseksi ja edistymisen seurannan kannalta on syytä seurata useita mittareita.

Mittarit

Turvallisuuden mittaaminen kokonaisuutena voi olla hankalaa, mutta pienempien kokonaisuuksien avulla voidaan muodostaa melko selkä kuva yrityksen tilanteesta. On tärkeää, että yksittäinen mittari ei ohjaa toimintaa vaan mittareita seurataan kokonaisuutena. On myös ymmärrettävä mittarien tausta ja siihen vaikuttavat tekijät.

Yleisimmin Suomessa työturvallisuutta mitatessa seurataan LTIF-tapaturmataajuutta (Lost Time Incident Frequency), joka kuvaa poissaoloon johtaneiden tapaturmien määrän suhteutettuna miljoonaan työtuntiin.

LTIF = poissaoloon johtaneiden tapaturmien määrä * 1 000 000 / tehdyt työtunnit

Toisena taajuusmittarina voidaan käyttää TRIF-tapaturmataajuutta (Total Recordable Incident Frequency), johon huomioidaan kaikki tapaturmat, riippumatta siitä menetetäänkö työpäiviä vai ei. TRIF-taajuuteen ei lasketa mukaan lieviä ensiaputapauksia, kuten haavan puhdistus ja laastarin laittaminen. TRIF-taajuus lasketaan samoin kuin LTIF, mutta siinä huomioidaan lievemmätkin tapaukset.

TRIF = tapaturmien määrä * 1 000 000 / tehdyt työtunnit

Tapaturmataajuuksien lisäksi voidaan seurata tapaturmien vakavuutta kuvaavaa SR-vakavuustaajuutta (Severity rate), joka kuvaa tapaturmien aiheuttamien poissaolopäivien suhdetta miljoonaan työtuntiin.

SR= menetettyjen työpäivien määrä * 1 000 000 / tehdyt työtunnit

Taajuuksia voidaan pitää kattavampina mittareina verrattuna tapaturmien lukumäärään, koska taajuudet huomioivat tehdyn työmäärän. Toisaalta, jos tehtyjen työtuntien määrä on vähäinen, taajuudet reagoivat todella rajusti tapaturmiin.

Ennakoivampana mittarina voidaan käyttää turvallisuushavaintojen määrää. Useissa tapauksissa on todettu, että turvallisuushavaintojen määrän kasvaminen edesauttaa tapaturmien vähenemistä. Turvallisuushavaintojen määrästä voidaan myös muodostaa taajuus, jossa havaintojen määrä suhteutetaan kymmeneen tuhanteen (10 000) työtuntiin. Turvallisuushavaintojen perusteella mitatessa on myös huomioitava havaintojen määrän tai suhdeluvun lisäksi havaintojen laatu. Ovatko havainnot aiheellisia, vai tehdäänkö havaintoja vain siksi, että mittari näyttäisi hyvältä?

Myös turvallisuuteen liittyvien koulutuksien tuntimäärää voidaan seurata. Koulutustuntien määrän kasvamisella on havaittu olevan myös tapaturmia vähentävä vaikutus. Tavoitteeksi voi asettaa esimerkiksi vähintään 8 tuntia työturvallisuuteen liittyvää koulutusta vuosittain jokaiselle henkilölle.

Työpaikalla tehtävien tarkastuskierroksien määriä ja kierroksien tuloksia on myös hyvä seurata.

Vertailu

Mittareita käytetään usein myös vertailtaessa yrityksiä tai toimintoja yrityksen sisällä. Vertailua tehtäessä on varmistuttava, että mm. tapaturman määritelmä ja työtuntien laskentatapa ovat samanlaiset, jotta mittarit ovat vertailukelpoisia. On tärkeää myös ilmoittaa, onko urakoitsijoiden toiminta huomioitu mittarissa. Esimerkiksi joissain kansainvälisissä yhtiöissä käytetään taajuuksien laskennassa miljoonan työtunnin sijasta sataatuhatta tuntia tai muita lukuja.