Turvallisuushavainnot ovat työkalu työn turvallisuuden kehittämiseen. Niillä voidaan tuoda esiin epäkohtia työstä ja työolosuhteista, jotta ne voitaisiin korjata. Jokaisella on velvollisuus ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista työpaikalla. Turvallisuushavaintoja tekemällä henkilöstö oppii myös havaitsemaan vaaranpaikkoja. Turvallisuushavainnoilla voidaan myös ilmoittaa hyvistä ja turvallisista tapauksista tai turvallisuutta parantavista toimista. Useissa yrityksissä turvallisuushavaintojen lisääntyessä tapaturmat ovat vähentyneet.
Turvallisuushavaintojen tekeminen tulee tehdä kaikille mahdolliseksi ja mahdollisimman helpoksi. Turvallisuushavainto tulee voida tehdä myös nimettömänä. Turvallisuushavaintojen keräämiseen käytetään useimmin jonkinlaista sähköistä järjestelmää, mutta yksinkertaisimmillaan menetelmä voi olla paperinen lomake ja postilaatikko esimerkiksi taukotilassa.
Turvallisuushavaintoon tulee kirjata havainnon aika, paikka sekä tarkka kuvaus tapahtumasta tai asiasta. Hyvänä käytäntönä on lisätä havaintoon myös kuva tapauksesta, koska usein kuvilla voidaan kertoa enemmän kuin tekstillä. Jos havainnon tekijä on heti korjannut puutteen, se kirjataan. Havainnon tekijä voi kirjata myös ehdotuksia korjaavista toimenpiteistä. Halutessaan havainnon tekijä voi kirjata havaintoon nimensä ja tarvittaessa myös yhteystietonsa. Näin havaintojen käsittelijä voi tiedustella lisätietoja havainnosta.
Turvallisuushavaintojen määrää on syytä seurata ja niiden määrälle on myös hyvä asettaa tavoitteita. Tavoite voi alkuun esimerkiksi olla yksi havainto henkilöä kohden vuoden aikana. Myöhemmin tavoitetta voi nostaa.
Mistä asioista tulee ilmoittaa?
Kaikenlaisista tapaturmista, onnettomuuksista, ympäristövahingoista sekä näiden vaaratilanteista tulee tehdä ilmoitus tai turvallisuushavainto. Myös lievät vammat ja pelkät materiaalivahingot on ilmoitettava. Työpaikan epäkohdista, jotka voisivat aiheuttaa tapaturmia tai muita vahinkoja, tulee ilmoittaa.
Jos herää ajatus ”pitäisikö tästä ilmoittaa”, on aina parempi tehdä turvallisuushavainto kuin jättää se tekemättä. Näin myöhemmin ei tarvitse katua, jos tapahtuukin tapaturma, joka olisi voitu estää.
Turvallisuushavaintoihin reagoiminen
Turvallisuushavaintoihin reagoiminen on tärkeää, jotta työtä ja työolosuhteita saadaan kehitettyä turvallisemmiksi. Havaintoihin vastaaminen ja reagoimisen näkyvyys myös osoittavat, että havainto on huomioitu. Onnistuneet korjaavat toimet myös kannustavat henkilöstöä tekemään havaintoja aktiivisemmin. Jos havainnot eivät johda toimenpiteisiin, henkilöstöä on hankalampi motivoida tekemään havaintoja.
Esimerkkiprosessi turvallisuushavaintojen käsittelyyn
Ennalta määrätty henkilö, joka voi olla esimerkiksi esihenkilö, työsuojeluvaltuutettu tai asiantuntija, käy tasaisin väliajoin läpi hänen vastuualueellaan tehdyt turvallisuushavainnot. Jos jokin tapaus on epäselvä tai tarvitsee lisätietoja, havaintojen käsittelijä voi olla yhteydessä havainnon tekijään, jos nimi on kirjattu havaintoon. Jokaisen havainnon tapaus tulee arvioida.
- Voiko tästä seurata tapaturma tai muuta haittaa?
- Voiko vastaava tapaus toistua?
- Mitä on tehtävissä, jotta vastaavasta tapauksesta ei aiheutuisi tapaturmaa tai muuta haittaa?
- Miten tapahtuman toistuminen voidaan estää?
Arvioinnin jälkeen suunnitellaan tarpeelliset toimet ja nimetään toimille vastuuhenkilö ja sovitaan toteutusaikataulu.
Pitemmällä aikavälillä turvallisuushavainnot voivat auttaa hahmottamaan, mihin suuntaan työturvallisuustilanne on kehittymässä. Tarvittaessa turvallisuushavaintojen tulee johtaa myös riskienarviointien tarkistamiseen.
