Kuten muussakin toiminnassa, myös turvallisuuden kehittämisessä on hyvä asettaa tavoitteita toiminnalle. Tavoitteeksi kannattaa määritellä nolla tapaturmaa, joka tarkoittaa, että työpaikalla ei tapahdu yhtäkään poissaoloon johtanutta tapaturmaa. Jos tapaturmaton vuosi tuntuu vaikealta tavoitteelta, on syytä asettaa välitavoitteita. Välitavoitteiden tulee olla realistisia, mutta myös samalla riittävän haastavia. Tavoitteiden saavuttamiseksi ja edistymisen seurannan kannalta on syytä seurata useita mittareita.
Mittarit
Turvallisuuden mittaaminen kokonaisuutena voi olla hankalaa, mutta pienempien kokonaisuuksien avulla voidaan muodostaa melko selkä kuva yrityksen tilanteesta. On tärkeää, että yksittäinen mittari ei ohjaa toimintaa vaan mittareita seurataan kokonaisuutena. On myös ymmärrettävä mittarien tausta ja siihen vaikuttavat tekijät.
Yleisesti käytetty työturvallisuuden mittari on tapaturmataajuus. Yleisimmin Suomessa työturvallisuutta mitatessa seurataan LTIF-tapaturmataajuutta (Lost Time Incident Frequency), joka kuvaa poissaoloon johtaneiden tapaturmien määrän suhteutettuna miljoonaan työtuntiin.
LTIF = poissaoloon johtaneiden tapaturmien määrä * 1 000 000 / tehdyt työtunnit
Toisena tapaturmataajuusmittarina voidaan käyttää TRIF-tapaturmataajuutta (Total Recordable Incident Frequency), johon huomioidaan kaikki tapaturmat, riippumatta siitä menetetäänkö työpäiviä vai ei. TRIF-taajuuteen ei lasketa mukaan lieviä ensiaputapauksia, kuten haavan puhdistus ja laastarin laittaminen. TRIF-taajuus lasketaan samoin kuin LTIF, mutta siinä huomioidaan lievemmätkin tapaukset.
TRIF = tapaturmien määrä * 1 000 000 / tehdyt työtunnit
Tapaturmataajuuksien lisäksi voidaan seurata tapaturmien vakavuutta kuvaavaa SR-vakavuustaajuutta (Severity rate), joka kuvaa tapaturmien aiheuttamien poissaolopäivien suhdetta miljoonaan työtuntiin. Mittari pyrkii kuvaamaan kuinka vakavia tapahtuneet tapaturmat ovat.
SR= menetettyjen työpäivien määrä * 1 000 000 / tehdyt työtunnit
Taajuuksia voidaan pitää kattavampina mittareina verrattuna tapaturmien lukumäärään, koska taajuudet huomioivat tehdyn työmäärän. Toisaalta, jos tehtyjen työtuntien määrä on vähäinen, taajuudet reagoivat todella rajusti tapaturmiin. Edellä mainituissa mittareissa pienempi arvo on parempi ja nolla tarkoittaa, että tapaturmia ei ole sattunut. Seurattaessa on LTIF ja SR taajuuksia on luonnollista, että SR on aina korkeammalla, koska poissaolopäiviä on useimmin enemmän kuin tapaturmia, joista poissaolot aiheutuvat.
Ennakoivampana mittarina voidaan käyttää turvallisuushavaintojen määrää. Useissa tapauksissa on todettu, että turvallisuushavaintojen määrän kasvaminen edesauttaa tapaturmien vähenemistä. Turvallisuushavaintojen määrästä voidaan myös muodostaa taajuus, jossa havaintojen määrä suhteutetaan kymmeneen tuhanteen (10 000) työtuntiin. Turvallisuushavaintojen perusteella mitatessa on myös huomioitava havaintojen määrän tai suhdeluvun lisäksi havaintojen laatuja ja alkuperä. Ovatko havainnot aiheellisia vai tehdäänkö havaintoja vain siksi että mittari näyttäisi hyvältä? Kuka tekee havainnot ja missä havaintoja tehdään sekä missä niitä ei tehdä?
Myös turvallisuuteen liittyvien koulutuksien tuntimäärää voidaan seurata. Koulutustuntien määrän kasvamisella on havaittu olevan myös tapaturmia vähentävä vaikutus. Tavoitteeksi voi asettaa esimerkiksi vähintään 8 tuntia työturvallisuuteen liittyvää koulutusta vuosittain jokaiselle henkilölle.
Muita mahdollisia mittareita ja seurattavia kohteita:
- Työpaikalla tehtävien tarkastuskierroksien määriä ja kierroksien tulokset
- Johdon turvallisuuskeskustelut
- Pienryhmätyöt
- Turvallisuutta parantavat investoinnit (euromäärä)
- Turvallisuuskulttuurin arviointi (ulkoisen konsultin toteuttama)
Vertailu
Mittareita käytetään usein myös vertailtaessa yrityksiä tai toimintoja yrityksen sisällä. Vertailua tehtäessä on varmistuttava, että mm. tapaturman määritelmä ja työtuntien laskentatapa ovat samanlaiset, jotta mittarit ovat vertailukelpoisia. On tärkeää myös ilmoittaa, onko urakoitsijoiden toiminta huomioitu mittarissa. Esimerkiksi joissain kansainvälisissä yhtiöissä käytetään taajuuksien laskennassa miljoonan työtunnin sijasta sataatuhatta tuntia tai muita lukuja.
