Työpaikan turvallisuutta on syytä seurata suunnitelmallisilla tarkastuksilla ja kierroksilla. Näissä tarkastuksissa tarkkaillaan koneiden ja laitteiden kuntoa, työpaikan siisteyttä ja ohjeiden noudattamista. Tarkastuksia ja kierroksia yleensä suorittaa kohteen esimies, mutta on myös hyödyllistä ottaa ajoittain tarkastukseen mukaan henkilöitä, jotka eivät tee tarkastuksia kyseisellä alueella, jotta asioihin saadaan myös uutta näkökulmaa. Tarkastuksien tulokset tulee kirjata ylös, jotta turvallisuuden kehittymistä voidaan seurata ja näin myös korjaavien toimenpiteiden osoittaminen on helpompaa.
Perinteisessä auditoinnissa verrataan toteutunutta toimintaa tai tilannetta ohjeisiin ja vaatimuksiin. Tarkastuksessa käydään tarkastuslistan omaisesti asialistaa läpi ja kirjataan puutteet ylös. Puutteille suunnitellaan korjaavat toimenpiteen ja ne hoidetaan kuntoon. Näin toteutettuna hyvin toteutetut asiat jäävät helposti vähemmälle huomiolla ja virheet korostuvat. Auditointi menetelmää käytetään usein sertifikaattien yhteydessä ja vuosittaisissa tarkastuksissa. Auditoinnissa on usein eduksi, että tarkastusta tekee henkilö joka, ei päivittäin työskentele kyseisessä toimipisteessä tai alueella.
Yleisenä tarkastusmenetelmänä on myös kierrokset, joissa kerätään oikein ja väärin havaintoja ja lopuksi havainnoista muodostetaan prosenttiluku, joka kertoo, kuinka suuri osa havainnoista oli oikein. Menetelmänä tämän kaltainen tarkastus on hyvä, koska siinä tarkastajan on pakko huomioida ja kirjata myös oikein ja turvallisesti toteutetut asiat, eikä vain virheitä. Tässä tarkastuksessa ei kuitenkaan keskitytä niin syvällisesti väärin havainnon aiheuttavaan tekijään. Tällä menetelmällä toimivia tarkastuksia ovat muun muassa TR-mittari, Elmeri+ sekä MVR-mittaus. Näitä kierroksia tehdään tyypillisesti huomattavasti useammin, kuin auditointeja ja näiden toteuttajana usein on alueen työnjohtaja tai henkilö, joka on päivittäin paikalla kohteessa.
Tarkastuksia, auditointeja ja kierroksia tehdessä on noudatettava hyviä auditointi tapoja. Tarkastukset tehdään avoimesti ja henkilöstö on tietoinen, että niitä tehdään. Tarkastaja kertoo havaitsemistaan puutteista jo heti tarkastuksen aikana. Vakavat ja henkeä vaarantavat puutteet pyritään korjaamaan välittömästi. Tarkastuksen lopuksi tai aikana tehdään raportti tarkastuksesta.
Puutteista ei syyllistetä tarkastuksen kohdetta, ellei kyseessä ole selvästi tahallinen teko. Turha syyllistäminen voi johtaa puutteiden ja tapaturmien peittelyyn, joka vääristää tarkastuksien tuloksia. Tavoitteena tulee olla ongelmien ratkaisu ja turvallisempi työpaikka.
Huomatessa puutteita suunnitellaan korjaavat toimenpiteet, joilla asia saatetaan kuntoon. Korjaavien toimenpiteiden tulee olla riittäviä, mutta myös kohtuullisia huomioiden havaitun puutteen vakavuuden. Korjaaville toimenpiteille tulee varmistaa riittävät resurssit ja realistinen toteutusaikataulu.