Turvallisuushavainnot ovat työkalu työn turvallisuuden kehittämiseen. Niillä voidaan tuoda esiin epäkohtia työympäristöstä, jotta ne voitaisiin korjata. Jokaisella on velvollisuus ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista työpaikalla. Turvallisuushavaintoja tekemällä henkilöstö oppii myös havaitsemaan vaaranpaikkoja. Turvallisuushavainnoilla voidaan myös ilmoittaa hyvistä ja turvallisista tapauksista tai turvallisuutta parantavista toimista. Useissa yrityksissä turvallisuushavaintojen lisääntyessä tapaturmat ovat vähentyneet
Turvallisuushavaintojen tekeminen tulee tehdä kaikille mahdolliseksi ja mahdollisimman helpoksi. Halutessaan turvallisuushavainto tulee voida tehdä myös nimettömänä. Turvallisuushavaintojen keräämiseen käytetään useimmin jonkinlaista sähköistä järjestelmää, mutta yksinkertaisimmillaan menetelmä voi olla paperinen lomake ja postilaatikko esimerkiksi taukotilassa.
Turvallisuushavaintoon tulee kirjata havainnon aika, paikka sekä tarkka kuvaus tapahtumasta tai asiasta. Hyvänä käytäntönä on lisätä havaintoon myös kuva tapauksesta, koska usein kuvilla voidaan kertoa enemmän kuin tekstillä. Havainnon tekijä voi kirjata myös mahdollisia korjaavia toimenpiteitä. Halutessaan havainnon tekijä voi kirjata havaintoon nimensä ja tarvittaessa myös yhteystietonsa. Näin havaintojen käsittelijä voi tiedustella lisätietoja havainnosta.
Turvallisuushavaintojen määrää on syytä seurata ja niiden määrälle on myös hyvä asettaa tavoitteita. Tavoite voi alkuun esimerkiksi olla yksi havainto henkilöä kohden vuoden aikana. Myöhemmin tavoitetta voi nostaa.
Mistä asioista tulee ilmoittaa?
Kaikenlaisista tapaturmista, vaaratilanteista tai läheltä piti -tilanteista tulee tehdä turvallisuushavainto. Myös kaikenlaisista lievistäkin vammoista sekä työpaikan epäkohdista, jotka voivat aiheuttaa tapaturmia, tulee ilmoittaa.
Jos herää ajatus ”pitäisikö tästä ilmoittaa”, on aina parempi tehdä turvallisuushavainto kuin jättää se tekemättä. Näin myöhemmin ei tarvitse katua, jos tapahtuukin tapaturma, joka olisi voitu estää.
Turvallisuushavaintoihin reagoiminen
Turvallisuushavaintoihin reagoiminen on tärkeää, jotta työympäristöstä saadaan tehtyä turvallisempi. Havaintoihin vastaaminen ja reagoimisen näkyvyys myös näyttävät, että havainto on huomioitu. Onnistuneet korjaavat toimet myös kannustavat henkilöstöä tekemään havaintoja aktiivisemmin. Jos havainnot eivät johda toimenpiteisiin, henkilöstöä on hankalampi motivoida tekemään havaintoja.
Esimerkkiprosessi turvallisuushavaintojen käsittelyyn
Ennalta määrätty henkilö, joka voi olla esimerkiksi esimies, työsuojeluvaltuutettu tai asiantuntija käy tasaisin väliajoin läpi hänen vastuualueellaan tehdyt turvallisuushavainnot. Jos jokin tapaus on epäselvä tai tarvitsee lisätietoja, havaintojen käsittelijä voi olla yhteydessä havainnon tekijään, jos nimi on kirjattu havaintoon. Jokaisen havainnon tapaus tulee arvioida.
Voiko tästä seurata tapaturma tai muuta haittaa?
Voiko vastaava tapaus toistua?
Mitä on tehtävissä, jotta vastaavasta tapauksesta ei aiheutuisi tapaturmaa tai muuta haittaa?
Miten tapahtuman toistuminen voidaan estää?
Arvioinnin jälkeen suunnitellaan tarpeelliset toimet ja nimetään toimille vastuuhenkilö ja sovitaan toteutusaikataulu.
