Riskienarvioinnissa selvitetään työhön liittyvät vaaratekijät sekä niiden vakavuus ja todennäköisyys. Riskienarvioinnin jälkeen sovitaan toimenpiteet, joilla pyritään vähentämään vaaran vakavuutta ja/tai todennäköisyyttä. Tavoitteena on tehdä työstä ja työympäristöstä kaikille turvallisempi. Tämä kokonaisuutena on riskienhallintaa. Riskienhallinta on tärkeä osa työn turvallisuuden kehittämistä, koska tuntemattomia vaaroja ei voida torjua. Riskienarviointi on syytä päivittää säännöllisesti, esimerkiksi kerran vuodessa ja aina merkittävien muutoksien yhteydessä.
Prosessi
Riskienhallinta aloitetaan arvioinnin suunnittelulla. Suunnittelussa määritetään osallistuvat henkilöt sekä rajataan aihe ja alue, jota arvioidaan. Osallistuvia henkilöitä voivat olla esim. työntekijät, työnjohtajat, työsuojeluvaltuutetut, turvallisuuspäälliköt sekä tehdaspäälliköt. Tavoitteena on, että osallistuvilla henkilöillä on ymmärrystä arvioinnin kohteena olevista toiminnoista ja alueista. Suunnitteluvaiheessa suunnitellaan myös käytännön asiat kuten arvioinnin aika ja paikka.
Vaara- ja haittatekijöiden tunnistamisvaiheessa pyritään tunnistamaan mahdollisimman kattavasti työhön liittyviä vaara- ja haittatekijöitä. Vaaratekijät ja niiden mahdolliset seuraukset sekä jo olemassa olevat torjuntakeinot kirjataan riskienarviointipohjaan.
Riskienhallinnassa torjuntakeinoja voivat olla esimerkiksi:
• fyysiset ja tekniset suojaukset, esim. erillinen tila tai koneen suojaukset
• työn organisointi, esim. työnkierto tai työaikojen porrastaminen
• osaaminen eli pätevyys, koulutus ja työnopastus sekä työnantajan lupa ao. työhön
• työvälineiden kunnon seuranta, esim. huollot ja määräaikaiset tarkastukset
• muut menettelytavat, kuten työluvat korkean riskin töille, esim. tulitöille
• henkilönsuojainten käyttö
Torjuntakeinojen suhteen on oltava rehellinen; toimiiko torjuntakeino oikeasti vaiko vain teoriassa. Huolellisuus ja tarkkuus ovat kovin epävarmoja torjuntakeinoja ja niiden kirjaamista on syytä välttää.
Seuraavassa vaiheessa määritetään tunnistettujen vaaratekijöiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle eli riski. Riskitasoa voidaan arvioida monella kriteerillä; yksinkertaisin tapa on pohtia toisaalta vaaratekijän seurauksia, toisaalta esiintymisen todennäköisyyttä. Olemassa olevat torjuntakeinot huomioidaan riskitasoa määritettäessä.
Todennäköisyyksille ja seurauksille annetaan arvo yhdestä kolmeen ja nämä määrittävät oheisen taulukon mukaisesti riskin vakavuuden asteikolla yhdestä viiteen. Todennäköisyyksien ja seurauksien arvioimisen tueksi riskienarviointipohjan viimeisellä sivulla on esimerkinomaiset kriteerit eri tasoille.
Jos riskitason todetaan vielä olevan liian korkea, on suunniteltava lisätoimenpiteet riskin pienentämiseksi.
Lisätoimenpiteitä pohtiessa tulee pyrkiä oheisen kolmiomallin mukaisessa järjestyksessä vaikuttamaan riskien toteutumiseen. Voidaanko koko vaaratekijä poistaa tai korvata turvallisemmalla vaihtoehdolla? Voidaanko vaaratekijä eristää? Voiko vaaratekijään vaikuttaa suunnittelulla, tekniikalla tai ohjeilla ja koulutuksella? Suojaavatko henkilönsuojaimet vaaratekijältä?
Suunnitelluille lisätoimenpiteille on syytä nimittää vastuuhenkilöt sekä toteutusaikataulut. Ylempien esihenkilöiden tulee seurata lisätoimenpiteiden toteutumista. Lisätoimenpiteiden toteutuksen jälkeen riskin vakavuus ja todennäköisyys arvioidaan uudelleen ja arvioinnissa huomioidaan toteutetut toimenpiteet.
Riskienarviointi on syytä päivittää säännöllisesti sekä aina merkittävien muutoksien yhteydessä. Kun saadaan lisää tietoa turvallisuustilanteesta esimerkiksi tapaturmien tutkinnan, turvallisuushavaintojen tai omatoimisten tarkastuskierrosten kautta, on riskienarviointia hyvä tarkistaa tai päivittää.
Fyysiseen kuormittumiseen ja ergonomiaan sekä psykososiaalisiin kuormitustekijöihin liittyvät vaarat ja haitat tulee myös tunnistaa ja arvioida riskienarvioinnissa.
Riskienarviointia tulee hyödyntää työohjeistuksien sekä yleisperehdyttämisen ja työnopastuksen materiaaleja laadittaessa. Ainakin korkean riskitason töistä on hyvä laatia kirjallisia ohjeistuksia ja opastusmateriaaleja.
Poikkeavat tilanteet
Poikkeavilla tilanteilla tarkoitetaan tässä yhteydessä kaikkea työtä, jota ei ole huomioitu riskienarvioinnissa. Usein nämä tilanteet liittyvät huoltoihin tai ongelmatilanteisiin. Myös näissä tilanteissa työn riskit on arvioitava ja apuna tässä voi käyttää poikkeavan työn riskiarviota, joka toimii tarkastuslistana ja ohjaa huomioimaan monenlaisia riskejä.
